Liikenneympäristön suunnittelu ja rakentaminen
Teknisen toimen vastuulla on kunnan ylläpitämien liikenneväylien ja -alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä kunnossapito ja tältä osin myös liikenneympäristön turvallisuus. Kunnan tekninen toimi vastaa usein myös kunnan liikennepoliittisten linjausten valmistelusta, vaikka isoista liikenteellistä ratkaisuista saatetaan päättää kunnanhallituksessa tai -valtuustossa. Teknisen toimen tehtäviin kuuluu yleensä maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen sekä yleiskaavatasoiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvä liikennesuunnittelu. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella jo suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa paljon syntyvän liikenneympäristön turvallisuuteen.
Tiedottaminen
Kunnan liikennejärjestelyistä vastaava toimiala on myös vastuussa siitä, että liikennejärjestelyjä koskevista suunnitelmista tiedotetaan riittävästi ja jaetaan kuntalaisille oikeaa tietoa. Teknisen toimen tehtäviin kuuluu usein tiedottaminen esimerkiksi maanteiden sekä katujen ja kaavateiden suunnitelmista sekä suunnitelmien käsittelyyn liittyvä nähtävillä pito. Usein tiedotetaan yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa. Lakisääteisten pakollisten kuulutusten lisäksi olisi hyvä kertoa uusista suunnitelmista ja esimerkiksi muuttuneista liikennejärjestelyistä ja niiden käytöstä laajemminkin. Tiedotusta voidaan parantaa helposti myös kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä.
Kuntalaisten kuuleminen
Luottamushenkilöt, erilaiset yhteisöt ja kuntalaiset tekevät paljon suullisia ja kirjallisia aloitteita, kysymyksiä ja toimenpide-ehdotuksia liikennejärjestelyistä. Aloitteisiin, kysymyksiin ja ehdotuksiin vastaaminen ja niistä seuraavat toimenpiteet ovat teknisen toimen tehtävänä. Tätä kautta esille tuleva tieto liikenteellisistä epäkohdista on arvokasta. Aloitteen kohteena olevat asiat voivat tuntua joskus vähäpätöisiltäkin ja viranhaltijoita turhaan työllistäviltä, mutta aloitteiden tekijöille ne ovat aina tärkeitä.
Liikenneväylien kunnossapito
Liikenneväylien kunnossapidolla on merkittävä vaikutus onnettomuuksien ja tapaturmien määrään. Talven muutaman pahimman päivän aikana voi sattua lähes puolet koko vuoden pienistä peltikolareista, jalankulkijoiden liukastumisista ja muista tapaturmista. Tavoitteeksi voidaan asettaa näiden onnettomuustilastojen ”piikkien” tasaaminen oikea-aikaisella ja tehokkaalla kunnossapidolla. Liikenneväylien hoidossa ja esimerkiksi liukkauden torjunnassa säästetty teknisen toimen euro voidaan menettää moninkertaisena terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa onnettomuuksien ja tapaturmien seurausten hoidossa.
Halpoja mutta helposti unohtuvia turvallisuutta parantavia kunnossapitotoimia ovat mm. näkemäraivaukset liittymissä ja kaarteissa, liikennemerkkien (erityisesti suojatiet, varoitusmerkit) näkyvyyden varmistaminen (kasvillisuus, merkkien heijastavuus ja kunto), tie- ja katuvalaistuksen kunnossapito eli sammuneiden lamppujen pikainen korjaus, vanhan heikkotehoisen valaistuksen uusiminen (voi säästää myös energiakuluissa) jne.
Liikenneonnettomuuksien seuranta
Yksi liikenneturvallisuustyön lähtökohtia on tieto tapahtuneista liikenneonnettomuuksista ja niihin johtaneista syistä. Jatkuva ja pitkäaikainen ongelmakohteiden kartoitus antaa lähtökohdat tehokkaiden liikenneturvallisuustoimien suunnittelulle. Vaikka onnettomuuksia kunnan alueella sattuisikin vuosittain vähän, onnettomuustietojen pitkäaikainen seuranta antaa perusteluja turvallisuustoimille. Samalla se antaa kiistatonta tutkimustietoa toimenpiteistä syntyvän keskustelun pohjaksi.
Toimijan kokoamat kuntakohtaiset liikenneonnettomuuskatsaukset löytyvät jokaisen kunnan omalta sivulta.
Liikenteenohjaus
Tekninen toimi päättää yleensä käytännössä liikenteenohjaustoimista ja nopeusrajoituksista kunnan hoitamalla tie- ja katuverkolla ja valmistelee niitä koskevat asiat, vaikka merkittävät päätökset voidaan viedä johtosäännön mukaan kunnanhallitukseen tai -valtuustoon asti. Nopeusrajoitukset ja muut liikenteenohjaustoimenpiteet ovat hyötykustannussuhteeltaan edullisimpia turvallisuustoimia. Myös raskaiden kuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reittejä on tarkasteltava turvallisuuden näkökulmasta. Päätöksiä valmisteltaessa on tiedettävä, mikä ohjaustoimepide sopii mihinkin ja edellyttävätkö liikennemerkit myös muita toimenpiteitä vahvistukseksi.
Tie- ja katuverkon liikenteenohjauksen lähtökohtana on verkon luokittelu esimerkiksi kolmiportaisesti pää-, kokooja- ja tonttikatuihin. Autoliikenne pyritään keskittämään pääja kokoojakaduille ja tonttikadut pyritään rauhoittamaan ylimääräiseltä liikenteeltä. Verkon luokittelu on myös lähtökohtana mahdolliseen nopeusrajoitusten porrastukseen.
Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (Liikennevirasto)
Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelu (Liikennevirasto)
Maankäytön suunnittelu
Kunnan yleiskaavoituksessa tehdään ratkaisevat päätökset tulevaisuuden liikennejärjestelmän, liikenneympäristön ja sen turvallisuuden suhteen. Asutuksen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ihmisten päivittäiseen liikkumistarpeeseen ja siihen, millä kulkutavalla matkat tehdään. Jos taajaman maankäyttö hajautuu, se lisää autoliikennettä ja samalla turvallisuusongelmia. Hajautuneessa aluerakenteessa turvallisen kevyen liikenteen verkoston rakentaminen on kallista ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat huonot.
Asuinalueiden ja palvelujen sijoituksella pääliikenneväylien samalle puolelle voidaan ehkäistä myös vaarallisten tienylityskohtien syntyminen. Autoliikennettä ja erityisesti raskasta liikennettä aiheuttavien kohteiden sijoittamisessa on otettava myös turvallisuusnäkökohdat huomioon. Raskasta liikennettä ei missään tapauksessa tule ohjata asuinalueiden kautta.
Liikenneturvallisuuden kannalta kaavasuunnittelussa tulee olla mukana alusta lähtien riittävä liikennesuunnittelun asiantuntemus, jotta myös turvallisuusnäkökohdat tulevat otetuksi huomioon. Kaavasuunnitteluvaiheessa tärkeitä näkökohtia ovat:
-
Toimintojen sijoittelu; liikkumistarvetta minimoidaan ja vältetään riskipisteiden synty (esimerkiksi vilkkaiden ajoteiden ylitykset).
-
Liikenneverkon jäsentely ja hierarkia; autoliikenne keskitetään sille suunnitelluille pää- ja kokoojaväylille ja asuntoalueet rauhoitetaan autoliikenteeltä.
-
Kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet; esimerkiksi asuntoalueilta on oltava turvalliset yhteydet kouluille ja palvelupisteisiin.
-
Liikennealueiden riittävät aluevaraukset myös kevyen liikenteen järjestelyjä, näkemäalueita ym. varten.
-
Autoliikenteen väylien oikea linjaus; ei pitkiä nopeuksia nostavia suoria tieosuuksia asunto-alueiden yhteyteen eikä muualle matalan nopeuden alueille. Suositaan kolmihaaraisia liittymiä ja liikenneympyröitä – nelihaaraiset liittymät ovat turvattomia.
Alueen asukkaat tuntevat alueen liikenneturvallisuusongelmat. Kaavaehdotuksia ja muita maankäyttösuunnitelmia on hyvä esitellä asukkaille asukasilloissa tai esimerkiksi pitämällä suunnitelmat nähtävillä kirjastossa tai muussa sopivassa paikassa. Jos alueen asukkaita lisäksi aktivoidaan hyvällä tiedottamisella osallistumaan suunnitteluun, voidaan heiltä saada arvokkaita näkemyksiä paremman kaavan ja liikennesuunnitelman syntyyn.
Liikenneturvallisuus kaavoituksessa (Ympäristöministeriö)
Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Liikennevirasto)
Yhdyskuntarakenne eheäksi, ajateltavaa kuntapäättäjille (Kuntaliitto)
Tietoa hajarakentamisesta päättäjille (Kuntaliitto)
Rakennus- ja ympäristövalvonta
Kunnan rakennusvalvonta vastaa omalta osaltaan esimerkiksi siitä, otetaanko haja-asutusalueelle rakennettavien asuinrakennusten tonttiliittymän sijoituksessa huomioon myös liikenneturvallisuusnäkökohdat.
Päätieverkon varsi ei ole turvallista asuinaluetta ja muuallakin tieverkolla tonttiliittymät on saatava turvalliseen paikkaan. Päätieverkon varsia ei voi melunkaan vuoksi pitää suositeltavana asuinalueena.
Haja-asutusalueiden rakentamisesta päätettäessä on syytä ottaa huomioon, että hajoava maankäyttö aiheuttaa kunnalle lisääntyviä menoja koulukyytien, vanhusten palvelujen ym. muodossa. Harvaan asuttujen alueiden tiestöllä on vaikea toteuttaa kevyen liikenteen verkostoa, tievalaistusta ym. toimenpiteitä liikenneturvallisuusongelmien korjaamiseksi. Toimenpiteiden kustannukset ovat suuria ja hankkeiden hyötykustannussuhde jää heikoksi pienten liikennemäärien takia. Huomiota tulee kiinnittää ongelmien ennaltaehkäisyyn maankäytön kehitystä ohjaamalla.
Tietoa rakentamisesta haja-alueelle pientalorakentajalle (Kuntaliitto)